Nyt ajattelin kirjoittaa esittelyn ja pienen tietoiskun aivan mainioista pikkulemmikeistä, nimittäin kovakuoriaisista, joita minultakin löytyy tällä hetkellä muutamaa lajia. Moni voi miettiä mitä hohtoa näissä pienissä otuksissa oikein on mutta kun asiaan tutustuu hieman pintaa syvemmälle, aukeaa hyönteisissä ihan valtavan mielenkiintoinen maailma. Jo pelkästään kovakuoriaisissa on valtaisa lajikirjo, on lajeja jättimäisistä ihan pienenpieniin. Myös väri- ja ulkomuotovariaatioita löytyy hurjasti. Ja mikä mukavinta, ihan laaja otanta kauniita lajeja on saatavilla ihan meille suomalaisillekin kovakuoriaisharrastajille.
Ruusukuoriainen Pachnoda peregrina
Minulla, niin kuin ehkä monilla muillakin harrastus on saanut alkusysäyksensä tavallisimmista, usein matelijoiden ruokaeläiminä käytetyistä ruusukuoriaisista. Ruusukuoriaisen iso pullea toukka on monien isojen liskojen herkkupala. Itse kuoriainen taas on kaunis, samettinen ja elintavoiltaan rauhallinen hyönteinen, jonka kaunis väritys oikein hohtaa, kun sen terraario on hyvin valaistu.
Kovakuoriaisten eri elämänvaiheiden seuraaminen onkin tämän harrastuksen suola. Kovakuoriainen kokee suhteellisen lyhyessä ajassa täydellisen muodonvaihdoksen. Toisin sanoen niiden elämä koostuu neljästä eri vaiheesta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Terraarioissa yleisimmin pidetyillä lajeilla tämä aika munasta aikuiseksi saattaa kestää puolesta puoleentoista vuoteen lajista riippuen.
Chlorocala africana africana, Smaragdi kukkakuoriaisen toukkia
No millaisessa terraariossa näitä pikkuisia otuksia sitten pidetään? Aikuisen kovakuoriaisen terraariosta saa rakennettua erittäin näyttävän kokonaisuuden, kun panostaa hieman terraarion sisustukseen. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi Exoterran Nanoterraariot, joissa on kätevät ovet sekä hyvä ilmanvaihto verkkokaton kautta. Kokoa terraariolla tulee olla vähintään noin viisi kertaa aikuisen kuoriaisen pituuden verran, ylärajaa ei tietenkään ole. Huomioitavaa on, että terraariossa tulee olla suljettavat ovet ja kansi, koska monet lajit lentävät varsin näppärästi eivätkä epäröi tätä taitoa myös käyttää. :D
Tässä esimerkkejä ystäväni terraariosta miten kauniisti voi hyönteisterraarionkin sisustaa.
Kuvan lasiterraariot ovat Exoterran nanoterraarioita. Kooltaan 20x20x20cm.
Muoviset faunaboksit ovat erittäin käteviä toukkien kasvatuksessa. Sumutepullo on myös välttämätön kapistus, terrojen kosteus pidetään kullekin lajille sopivana sumuttamalla tarpeen mukaan.
Mitä terraarioon sitten tulee laittaa? Jos on kyse toukista, tulee pohjalle laittaa kunnon kerros lehtikompostia ja lahoa puuta pohjamateriaaliksi. Molempia on saatavilla kätevinä valmistuotteina, Beetlefix 1 ja 2.
Useille lajeille näiden materiaalien sekoitussuhde on 50/50 mutta kannattaa tutustua asiaan aina lajikohtaisesti. Lahopuu ja maatuva lehtimateriaali on elintärkeää toukkavaiheessa oleville kuoriaisille, ne nimittäin syövät alustaa, jossa elävät. Toukille voi tarjota myös ylikypsiä mehukkaita hedelmiä syötäväksi. Pohjamateriaali pidetään myös sopivan kosteana muttei märkänä. Toukat myös juovat pisaroista. Havupuita ei toukille tule tarjota.
Lehtikompostia (Beetlefix 1)
Lahopuuhaketta (Beetlefix 2)
Tämä harrastus ei ole hätähousujen hommaa. Nimittäin kovakuoriainen saattaa viettää toukkavaiheessa useita kuukausia, joillain lajeilla jopa vuosia! Mutta odotus palkitaan, uskokaa pois. :) Mikään ei ole niin palkitsevaa, kun kotelosta lopulta putkahtaa kaunis metalliväreissä hohtava kuoriainen!
Ennen kuin tuohon kuoriutumisvaiheeseen päästään, on toukan tietysti ensin koteloiduttava. Toukka valmistaa ympärilleen soikean muotoisen kotelon terraariossa olevasta pohjamateriaalista. Kannattaa olla tarkkana näiden koteloiden kanssa, toukka saattaa kiinnittää sen myös johonkin puunpalaan tai terraarion seinään! Ettet tule pohjaa möyhiessäsi vahingossa repäisseeksi sitä irti. Jos kotelo hajoaa, on toukka todennäköisesti mennyttä kalua. Varovainen siis kannattaa olla, ettei pilaa hommaa tässä herkässä vaiheessa.
Tyhjä kotelo, josta kuoriainen on jo marssinut ulos.
Muutama sananen sitten aikuisen kovakuoriaisen elämästä, joka on tietysti se "näyttävin" vaihe tätä harrastusta. Terraarion sisusteiden rakentelun lisäksi tulee panostaa kuoriaisen luonnollisten elinalueiden olosuhteiden jäljittelyyn. Ruokintaan kannattaa tietysti myös perehtyä. Ruuaksi suositellaan meheviä hedelmiä kuten ananas, appelsiini ja melonit. Hyvä ja helppo vaihtoehto on myös valmiit kuoriaisille tarkoitetut ravintohyytelöt eli Beetle Jellyt. Niitä on tarjolla lukuisia makuja. Valmiit hyytelöt ovat myös sikäli käteviä, ettei niihin keräänny pieniä hedelmäkärpäsiä, mitä saattaa tuoreet hedelmänpalat vetää puoleensa.
Mansikanmakuinen Beetle Jelly ravintohyytelö.
Pikarin voi kätevästi myös halkaista veitsellä kahtia jos syöjiä ei ole niin paljoa, että ruokaa haaskaantuu turhaan.
Chlorocala africana oertzeni, Purppura kukkakuoriainen herkuttelemassa.
Pachnoda aemula, Täpläpurjeruusukuoriaisia omenanpalassa.
Saatavilla on myös käteviä puukuppeja, joihin ravintohyytelön voi asettaa likaantumisen vähentämiseksi. Ateriointia harkitsemassa Stephanorrhina julia- lajin kaunis edustaja.
Tässä vielä vilkuttaa myös upea Stephanorrhina julia.
Tämä laji on muuten mahtavan taitava lentäjä. Jos näitä kaunokaisia harkitsee, kannattaa ajatella myös pitkänomaisen terraarion hankintaa. Otukset harrastavat hurisevaa taitolentoa pitkään ja hartaasti jos niille tarjotaan siihen mahdollisuus. :)
-Merja
Taas luin nenä kiinni ruudussa! :D Mielenkiintoista, melkeinpä mitään en kuoriaisista tiennyt ennalta! :)
VastaaPoista